maanantai 27. helmikuuta 2012

Muistelua menneisyydestä

.Aloitin ratsastuksen  serkkuni  lämppärillä.Mädillä opin aika paljon opin menemään sillä koska osasin luottaa siihen täysin.Mädi oli sellainen että se saattoi pukitella muille ja olla ilkeä mutta minulle se ei tehnyt koskaan mitään.Kaikki aina ihmettelivät sitä että miksi se muille teki muttei minulle ?Ajateltiin vaan että olin niin pieni että se ei halunnut tehdä minulle mitään koska olin sellainen metrin pituinen pikku hirviö.Mädillä hyppäsin elämäni ekan kerran olin tuolloin 5 vuotias.Sen jälkeen halusin suorittaa alkeiskurssin ja suoritin sen viholassa.Sitten menin ollilaan siellä en oikein viihtynyt.Vaihdoin  kraville.Kravilla kävin hetken siellä kyllä tykkäsin mennä.(käyn siellä vieläkin aina välillä)ja kun siskoni ratsasti lempäälän ratsastuskoululla vaihdoin sitten sinne.Siellä kerkesin ratsastamaan noin 2 vuotta ennen kuin sain ensimmäisen vuokraponini paulin.Pauli oli ihana shettis joka oli varsinainen ja pikkuinenpukkiponi mutta tykkäsin siitä kumminkin hirveästi.Paulilla  ratsastin joku vuoden verran 3-4 kertaa viikossa sillä kisasin ensimmäiset estekisat 60-70 luokassa ja sijotuin 4! Olin ihan onneni kukkuroilla.Pauli ei kuitenkaan oikein tykännyt ratsastuksesta niin paljoin kuin kärryillä ajamisesta jotenka se myytiin kärryponiksi sen jälkeen en ole paulista kuullut mitään.Omistajan kanssa pidin kyllä yhteyttä silloin kun Pauli oli muttanut mutta nyt en ole enään kuullut mitään.Ikävöin poni kumminkin ihan hirveästi sillä olihan se minulle ensimmäinen "oma poni" Sitten oli kumminkin uusi vuokraponi hakusessa.Löysin uuden vuokraponin läheltä se oli kanssa shettis manpower.Tykkäsin jätkästä ihan hirveästi kisasin silläkin yhdet kisat kunnes jätkäkin myytin.(huonoa tuuria) sitten aloin etsiä itselleni uutta vuokraponia kun sitä ei löytynyt ”koulutin kaverini pikkusiskon 4 vuotiasta shettistä nellaa.Nellasta tuli tosi kiltti osasi perään annot ja muut.(olin silloin tosi ylpeä isestäni kun olin saanut aikaan niin hienon ponin mutta nellan koulutus oli kumminkin tuottanut minulle pään vaivaa mutta en halunnut luovuttaa.) Toivoisin kyllä ihan hirveästi että voisin ostaa itselleni jonkun 4 vuotiaan pienen ponin jonka voisin sitten kouluttaa se olisi unelmieni täyttymys olen kumminkin sen verta luhyt kokoinen että pystyn vieläkin shettiksillä meneen ja siitä on ollu apua koska pienille poneille ei meinaa löytyä sopivaa ratsastajaa jos poni on vähän villi. Kumminkin siinä samalla ratsastin tutulla serkkuni lämppärillä mädillä.Nellalle kasvoin isoksi joten ratsastin sitä enää vain kerran viikossa koulutusmielessä.Olin siskoni kanssa kerran tallilla ratsastimme mädillä kun huomasin ihanan ponin riehuvan tarhassa se oli kalle.En kuitenkaa tuolloin ajatellut että kallea alkaisin vuokraan koska kaikki sanoivat eittei sen omistaja anna sitä vuokralle koska se oli niin villi.Haaveilin kumminkin kallesta en tiedä miksi se vaan jäi minun mieleeni,mutta  ajattelin että se oli vain toiveajattelua en koskaan pääsisi tuon ponin selkään ja unohdin Kallen.Vuodet kuluivat ratsastin vieläkin lempäälässä  sitten lopetin lempäälässä.Ratsastin vain nellalla ja kaverini toisella issikalla tarmolla sitten ajattelin että nyt haluan alkaa kisamaan ja oikeen tosissaan ratsastamaan.Menin hevostalli nettiin katsomaan ilmoituksia siellä oli poni en tuolloin ajatellut että poni olisi kalle.Kirjoitin ponin omistajalle että olisin kiinnostunut ja hän vastasi minulle ja lähetti kuvia kallesta.Tuolloin tajusin että hei tuohan on Kalle olin ihan innoissani,mutta samalla jännitti mitenkä pärjäisin kalle kanssa koska olin vain  kuullut että minkälainen se oli tosi hullu vain sanottiin.Menin kumminkin kokeilemaan Kallea huhuista huolimatta ja rakastuin siihen ihan totaallisesti siitä yhteinen tiemme on alkanut vaikka aina ei ole helppoa ollut eikä aina helppoa tule olemaan en silti halua koskaan Tästä ponista irti päästää meillä on kumminkin ollut niin paljon hyviä kokemuksia ja niitä tulee varmasti lisää.Opin tämän Paulin kohdalla koska sitä tarjottiin minulle että haluanko ostaa sen ja en halunnut en ymmärrä miksi mietin nykyään paulia tosi paljon ja ikävöin sitä.Jos saisin kelattua aikaa taakse päin olisin ostanut Paulin.Nykyään mietin että tein typerän virheen luopuessani paulista.Enkä halua sitä virhettä toistaa enään kenenkään muun  ponin kanssa.Haluan pitää kiinni kaikesta hyvästä mitä meillä Kallen kanssa on vaikka on huonojakin päiviä mutta niitä on aina.Pauli ja Kalle ovat tärkeimmät ponini maailmassa Paulin annoin pois ja se harmittaa mutta Kallesta pidän kiinni kynsin ja hampain.

Jos vaikka paulin omistaja näkee tämän tekstin pyydän häntä ottamaan yhteyttä minuun ! :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti